Yrittäjien Pentikäinen luottamusmiespakosta: ”Vastatoimia valmistellaan”

By 21.6.2016 kesäkuu 30th, 2016 Julkaistut artikkelit

Uusia työpaikkoja on syntynyt vain pieniin ja keskisuuriin yrityksiin viimeisen 10 vuoden aikana. Paikallinen sopiminen toisi siihen lisää puhtia, mutta kilpailukykysopimuksen mahdollisesti sisältämä luottamusmiespakko veisi yrityksiltä työllistämishaluja. Tämä artikkeli on julkaistu Hyvää Pataa -lehden numerossa 3/2016 (27.5.2016).

Mikael Pentikäinen sanoo Suomen talouden pelastuksen olevan yrittäjyydessä, jonka tieltä on esteet poistettava.

Mikael Pentikäinen sanoo Suomen talouden pelastuksen olevan yrittäjyydessä, jonka tieltä on esteet poistettava.

Mikael Pentikäinen aloitti Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana vappuna. Tuona päivänä hän julkaisi kolumnin otsakkeella ”Yrittäjäliike on vahva työväenliike” ja ajoi itsensä rymisten talouspolitiikan tantereelle haastamaan työmarkkinakartellin ja sen loputtoman jahkailun.

Vaikka pk-yritykset työllistävät lähes miljoona suomalaista ja ovat luoneet 2000-luvulla yli 100 000 uutta työpaikkaa, ei Suomen Yrittäjiä ole kelpuutettu työmarkkinapöytään, jossa työntekijöitä edustavat ammattiliittojen keskusjärjestöt ja työnantajia Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

– Me emme halua olla valtakunnallisessa työmarkkinapöydässä mukana, vaan haluamme siirtää nämä pöydät työpaikoille, paaluttaa Pentikäinen.

Nyt keskusjärjestöjen pöydässä sorvataan kakskantaan helmikuussa vaivoin kasaan saadun kilpailukykysopimuksen alakohtaista toteutusta. Se on määrä esittää maan hallitukselle toukokuun lopussa.

– Kaikkein hankalinta hallitukselle on ollut työmarkkinakartellin kanssa operointi. Apparaatti on päästetty kuskin paikalle yhteiskunnan kehittämisen ja talouden rakenteen uudistamisessa, pudottelee Pentikäinen.

Järjestäytymisvapaus on perustuslaissa

Yrittäjien suurimpana ärsytyksen aiheena on se, mitä työmarkkinoiden keskusjärjestöt tulevat esittämään paikallisesta sopimisesta.

– On erittäin suuri vaara, että siinä toteutetaan luottamusmiespakkoa. Sitä emme tule missään oloissa hyväksymään.

– Suomi on vapaa maa ja perustuslaki antaa järjestäytymisvapauden. Yritysten ja työntekijöiden on oltava samalla viivalla riippumatta siitä, kuuluvatko he työmarkkinakartelliin liittojensa kautta vai eivät.

Pentikäinen sanoo, että Suomen Yrittäjissä mietitään vastatoimia jo siltä varalta, että yritykset pakotetaan järjestäytymään.

– Se olisi kylmä suihku uusien työpaikkojen saamiselle. Kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana pk-yrityksiin, muistuttaa Pentikäinen.

Pentikäinen toteaa, että hallitusohjelman kirjaukset paikallisen sopimisen edistämisestä ja työllistämisen esteiden purkamisesta olisivat toteutuessaan oikeanlaiset.

– Jos käy niin, että kilpailukykysopimuksen hintana on täysin vesitetty työpaikkasopiminen, haitat ovat suuremmat kuin hyödyt.

Jäykin palkanmuodostus Suomessa

– Työpaikkasopiminen on fundamentaalinen asia yritysten kannalta. Yritykset kohtaavat kovan ja hyvin dynaamisen kansainvälisen kilpailun kotimarkkinoilla ja viennissä.  Jotta tässä kilpailussa pärjätään, pitää olla käytössä kaikki keinot – myös työvoimakustannukset ja työehtoihin liittyvät asiat.

Pentikäinen toteaa, että pk-yritysten kustannuksista erittäin suuri osuus muodostuu työvoimakustannuksista.

– Jos nämä on betonoitu, on vaikea kilpailussa pärjätä.

Mikael Pentikäinen siteeraa Maailman talousfoorumin selvitystä, jonka mukaan maailman joustavin palkanmuodostus on Virossa ja jäykin Suomessa.

– Välissä on 138 maata. On selvää, että naapurimaa houkuttaa yrityksiä. Myös IT-alan työntekijöitä siirtyy Suomesta sinne.

– Itse asiassa Suomessa työmarkkinat joustavat. Mutta ne joustavat työttömyyden, yksinyrittäjyyden sekä työpaikkojen ja yritysten ulkomaille siirtymisen kautta.

Massatyöttömyys hintana

Suomen Yrittäjien 115 000 jäsenyritystä koostuvat mm. kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Jäsenyrityksistä runsas puolet on yksinyrittäjiä ja vajaa puolet työnantajayrityksiä, jotka työllistävät suoraan 650 000 palkansaajaa.

– Jokaisella yrityksellä on erilaiset tarpeet. Keskitetty malli ei anna siihen riittävästi työkaluja. Kaikista ehdoista pitää voida sopia työpaikolla, sanoo toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Jos paikallisesti ei päästä sopimukseen tai haluta sopia, voi valtakunnallinen työehtosopimus olla perälautana, jos sellainen on.

Yrittäjien nokkamies on syvästi huolestunut Suomen taloustilanteesta.

– Meillä on valtava työttömyys, 450 000 henkilöä, kun työnhakijoihin lisätään työllistämispalveluissa mukana olevat. Meiltä puuttuu kasvu ja me kansakuntana elämme yli varojemme.

– Ongelmat ovat ratkaistavissa, kun parannetaan yrittäjyyden edellytyksiä. Silloin saadaan työpaikkoja, verotuloja, kasvua ja voidaan paremmin rakentaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa myös tuleville sukupolville.

Työmarkkinakartelli purettava

Pentikäinen uskoo, että sama analyysi yhteiskunnan tilasta jaetaan laajalti, mutta talouden korjaamisen toimenpiteistä on erilaisia näkemyksiä.

– Historia on osoittanut, että työmarkkinakartelli ajattelee liian paljon jäsentensä etua kansakunnan edun sijaan. Maksamme siitä hintaa massatyöttömyytenä ja kasvun puutteena.

– Ammattijärjestöjen johtoporukka on fiksua väkeä ja he näkevät kyllä tilanteen, mutta rohkeus ei ole riittävä isoihin toimenpiteisiin.

Pentikäisen mukaan nykyhallituksella on hyvä yritys sekä tahto päästä eteenpäin.

– Työmarkkinakartellin hallittu purkaminen ei näytä kuitenkaan onnistuvan. Olisi tärkeää, että se voitaisiin purkaa hallitusti, sillä muutoin menemme syvän kriisin kautta.

– Kannattaa katsoa esimerkkejä kriisimaista. Jos emme itse saa kuntoon asioita, muut tulevat ne laittamaan.

Pentikäinen toteaa, että usein vasemmistojohtoiset hallitukset ovat joutuneet tekemään monissa maissa kipeimmät talouden korjausliikkeet. Liittokansleri Gerhard Schröder palautti Saksan talouden kilpailukyvyn ja Ranskassa presidentti François Hollande yrittää viedä työelämän uudistuksia läpi laajoista protesteista välittämättä.

– Jos Suomessa meno ei muutu, joutuu seuraava hallitus tekemään vielä huomattavasti kovempia päätöksiä.

– Suomelle vahva talouspolitiikka on erityisen tärkeä, sillä olemme syrjässä maailmanmarkkinoilta ja sijaitsemme haastavassa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä, vetoaa Mikael Pentikäinen.

—–
Mikael Pentikäisen videohaastattelu paikallisesta sopimisesta 3.6.2016.

Mikael Pentikäisen haastattelu on 27.5.2016 ilmestyneessä ”Hyvää Pataa” -lehdessä nro 3/2016. Lehti yhdistää elintarvikeketjun alkutuottajista, pienvalmistajista, teollisuuteen, tukku- ja vähittäiskauppaan sekä ravintoloihin ja joukkoruokailuun. Lue lehti tästä (hinta 5 €/lehti).