Vanhan myllyn tarina elää

Rapion mylly on maamme vanhimpia yhä toimivia teollisuuslaitoksia. Myllyrakennuksia ja laitteita on uusittu, mutta perinteinen myllytunnelma, tuoksuineen ja äänineen on edelleen vierailijoiden ilona.  Rapion tuotteet rikastuttavat myös kauppojen jauhohyllyjä. Artikkeli on julkaistu Hyvää Pataa -lehden numerossa 4/2018.

Pia ja Lasse Härkönen kertovat myllymiljöön olevan rauhoittava, kun kosken äänet nollaavat kiireen.

Rapion mylly on toiminut Juvalla jo yli 200 vuotta. Kaksi vuosikymmentä sitten myllärinä aloitti Lasse Härkönen ja myllyemäntänä hänen puolisonsa Pia Härkönen. Lasse on jo neljännen polven mylläri.

– Isäni osti tämän myllytilan 1947. Meidän suvun mylly oli Uukuniemellä ja se jäi sotien aikana kahteen kertaan rajan taakse, kertoo Lasse.

Rapion Tuote Oy, apunimeltään Rapion mylly, sijaitsee parikymmentä kilometriä Juvalta Savonlinnaan päin, kaksi kilometriä ”oopperatieltä” sivussa. Myllyn pihaan tullessa monet asiakkaat tuntevat rauhaa ja hyvää oloa.

– Ympäristöä ei ole liikaa laitettu, vaan annamme luonnolle tilaa, sanoo Pia, joka pyörittää sydänkesänä myllypuotia ja myllykahviota. Tarjolla on omista jauhoista leivottuja piiraita, kakkuja ja kahvipullia, joita asiakkaat ovat kiitelleet maailman maukkaimmiksi.

Rauhaisa tunnelma

Kahvila sijaitsee myllyn vanhassa akselihuoneessa, mutta lämpimänä kesäpäivänä houkutuksena on myös terassi, jona toimii joen yli kulkeva silta. Härköset saivat siirrätettyä 100 000 euron panoksella läpikulkureitin myllymiljööstä pois ja silta saatiin omaan käyttöön.

Joessa on runsaasti luonnonkaloja, jotka odottavat leivänpalasia vierailijoilta. Sata metriä ylävirtaan olevaan niemeen Pia suunnittelee pelkistettyä rauhoittumisaluetta. Suvannon rannalle tulee vain kelopuinen penkki ja ihminen saa olla hetken yksin luonnon kanssa.

– Täällä on hiljaisuutta. Ihminen voi nähdä neitoperhoisia, neidonkorentoja, pikkulumpeita, räystäspääskyjä.

Pia huolehtii myllypuodista. Eniten myyty tuote on perinteinen kaurahiutale.

Tuotteistusta 20 vuotta

Pienmyllyt ovat perinteisesti jauhaneet viljaa lähiseudun maatiloille. Tämä niin sanottu tullijauhatus kävi vähiin 80-luvulla. Rapion mylly löysi strategiakseen kauppajauhatuksen ja yrittäjät alkoivat 1997 pakata jauhoja pienpakkauksiin kaupoissa myytäväksi. Nyt kaura-, ruis-, vehnä- ja ohratuotteita on parikymmentä erilaista.

– Tuotteitamme on Osuuskauppa Suur-Savon myymälöissä ja K-kaupoissa lähialueilla, mutta myös muualla Suomessa, kun kauppiaat ovat ottaneet yhteyttä. Meillä ostoksilla käyneet matkailijat ovat vieneet viestiä tuotteistamme omien paikkakuntien kauppiaille, kertoo Lasse.

Rapion mylly saa osan voimastaan kosken pyörittämistä vesiturbiineista. Ratasmyllyä ei ole ollut yli sataan vuoteen, sillä sitä ei jäätymisen vuoksi voisi käyttää talvella. Kaurat kuoritaan edelleen vanhaan malliin myllynkivien välissä.

Lasse Härkönen on neljännen polven mylläri. Rapion mylly on toiminut samalla paikalla vuodesta 1811.

Laatu alkaa jyvistä

Mylläri hankkii viljojen jyvät lähiseudun tiloilta, vuosittain noin 200 tonnia.

– Teemme kaikesta viljasta laadunmäärityksiä, koejauhatuksia ja keitämme puuroja. Rukiissa sakoluku on tärkeä mittari leipoutuvuuden varmistajana. Jos hehtolitrapaino on alhainen, jyvässä on ydintä suhteessa kuoriosaan vähän.

Lasse Härkönen sanoo, että jauhojen laatu ja tuoreus ovat heidän tuotteiden tärkeimmät kulmakivet.

– Täysjyvä on meidän juttu. Poistamme jauhatuksessa akanat, mutta muutoin kuorimme jyvää mahdollisimman vähän, sillä heti kuoren alla ovat vitamiinit, kivennäisaineet ja maku. Emme höyrytä tai valkaise ja emme käytä mitään lisäaineita.

On uutispuuron aika

Pia iloitsee, kun juurileipurit haluavat käyttää pienmyllyjen ehtaa tavaraa, jossa ei ole mitään lisäainetta.

Rapion mylly jauhaa tuotteita kysynnän mukaan, jotta asiakkaat saavat jauhonsa mahdollisimman tuoreena.

– Vaikka jauhot säilyvät liki vuoden, asetamme maun vuoksi parasta ennen päiväyksen 3–6 kuukaudeksi tuotteesta riippuen, kertoo Lasse.

Rukiin puinnin jälkeen Rapiolta on saatavissa jauhoa uutispuuroon.

– Ihmiset muistavat lapsuudestaan uutispuuron maun, toteaa Pia.

Ripaus rakkautta jokaiseen pussiin

Pia sanoo, että paras palkkio työstä on se, kun ihmiset kertovat kokemuksistaan ja onnistumisistaan Rapion myllyn jauhoilla.

– Tuotteissa on mukana ripaus rakkautta. Suosimme pehmeitä arvoja. Meillä arvot yhdistyvät ammattitaitoon.

Lasse toteaa, että lähiruoka on mennyt eteenpäin ja kuluttajien arvostus on kasvanut.

– Kiinnostus alkuperään, puhtauteen ja jäljitettävyyteen on nyt suurta. Toki osa kuluttajista juoksee hintojen perässä.

Gluteenittomuuden buumi on kohdellut huonosti kotimaisia perusviljoja. Pia arvelee, että osa ihmisistä, jotka ovat vältelleet viljangluteenia, ovat palaamassa viljatuotteiden käyttäjiksi.

Härkösillä on toiveissa saada viides sukupolvi jatkamaan myllyperinnettä. Lauri-pojalla on kiinnostusta aitoon ruokaan. Ammattitaito tulee hankkia oppisopimuspohjalta, sillä lähin myllärikoulu on Sveitsissä saakka.