Potkuista syntyi Munax

Munax Oy on noussut kananmunamarkkinoiden keulakuvaksi innovatiivisen tuotekehityksen ansiosta.  Yrityksen takana on kolme tuottajaperhettä. Kananmunatuotteiden vienti Kaukoitään on saatu auki. Tämä artikkeli on julkaistu Hyvää Pataa -lehden numerossa 5/2018.

Janne Torikka iloitsee Munax Oy:n noususta nollasta Suomen johtavaksi kananmunataloksi 15 vuodessa.

Toimitusjohtaja Janne Torikka myhäilee tyytyväisyyttä, kun Munax Oy on juuri tehnyt ensimmäiset kananmunatuotteiden vientikaupat Hongkongiin. Viisitoista vuotta aiemmin hän oli munantuottaja, joka oli saanut potkut Munakunnasta vaadittuaan parempaa tuottajahintaa.

– Perustin 2003 kahden muun potkut saanen munantuottajan – Hannu Majanderin ja Juha Vennon – kanssa Munax Oy:n. Yritysideamme oli yksinkertainen: myydä omien tilojen kananmunat kelvolliseen hintaan, kertoo Janne Torikka.

Erottaminen kävi päinsä, sillä kolmikko ei ollut osuuskunnan jäseniä, vaan he olivat tulleet Munakunnan tuottajiksi, kun Munakunta oli vuonna 2001 ostanut A-munan Inex Partners Oy:lta.

– Tuottajahinta oli alhainen ja meille olisi riittänyt, jos olisimme saaneet muutaman sentin lisää, muistelee Torikka.

Munax Oy:n oma auto hoitaa munien keräilyn tiloilta. Munat pakataan tiloilla kierrätettäviin muovikennoihin, joiden väri kertoo tuotantotavasta.

Menestyksen avaimet

Potkuista kehkeytyi kolmikolle menestystarina. Munax Oy on noussut johtavaan asemaan Suomessa eikä Munakuntaa ole enää markkinoilla, vaan se on 50 %:lla omistajana DAVA Foods Finland Oy:ssä, joka on osa pohjoismaista DAVA Foods -ryhmää.

Munax Oy:n kasvu on ollut suoraviivaista. Ensimmäisenä toimintavuonna munien välitys oli 1,5 miljoonaa kiloa ja nyt kauppaa tehdään 50 sopimustuottajan toimittamasta 22 miljoonasta kilosta. Jalosteiden myötä liikevaihto on tänä vuonna ylittämässä jo 40 miljoonaa euroa ja tulos on vahvasti positiivinen.

Kun toimitusjohtaja Janne Torikalta tivaa menestyksen syitä, hän näkee tärkeimmäksi sen, että omistajat ovat sitoutuneita yritykseen. Juha Venno vastaa pakkaamon teknologiasta ja luomukananamunien tuotannosta ja Hannu Majander on kehitysjohtaja vastuualueenaan myynti.

– Omistajat ovat aina paikalla ja hallitus on silloin koolla. Emme ole äänestäneet mistään. Jos asiasta ei olla yhtä mieltä, niin asiaa ei viedä eteenpäin.

Toisena menestyksen seikkana Torikka näkee tieto-taidon kerääntymisen yritykseen.

– Ideologianamme on tehdä asiat itse emmekä ole ulkoistaneet mitään. Meillä on oma taloushallinto, logistiikka, tuotekehitys, markkinointi ja siivous. Jos joku muu pystyy tekemään jonkun asian, niin mekin pystymme ja osaaminen jää talon sisälle.

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Lisa Savola esittelee Munaxin monipuolista tuotevalikoimaa. Yritys lanseerasi 2015 kananmunanvalkuaisista valmistetun smoothien, joka nykyisin on 3 desilitran pakkauksessa.

Investoinneilla eteenpäin

Torikka sanoo, että yritys on investoinut aina niin paljon, kuin rahkeet ovat riittäneet. Laitilassa 8-tien varrella olevaa tuotantorakennusta on laajennettu 14 kertaa 15 vuoden aikana. Jalostuspuoleen panostettiin liki 5 miljoonaa euroa.

– Meillä sisäinen logistiikka on tehokasta, kun kaikki tapahtuu talon sisällä eikä kumipyöriä tarvita siirtelyssä. Meillä on Pohjoismaiden modernein tekniikka.

Munax Oy otti 2008 tuotemerkeiksi Laitilan kanatarha ja Laitilan Proegg -nimet. Kuorimunana myydään neljää tuotantotavoiltaan eroavaa tyyppiä: virikehäkki- eli pienryhmämunat, lattiakanalan eli vapaan kanan munat, luomumunat ja ulkokananmunat eli Free range -munat.

”Koska jonkun täytyy olla ensimmäinen”

– Toimme ulkokananmunat ensimmäisenä Suomeen 2013. Kanat saavat halutessaan ulkoilla ympäri vuoden, kertoo Torikka.

Torikan kotitilalla toimii Juhani Torikan ja Topi Oikarin 25 000 kanan yritys, nimeltään Ulkonax Oy, jossa kanoilla on ulkoilutilaa 10 hehtaaria.

– Tarjoamme kuluttajaryhmille mahdollisuuden tutustua ulkokanojen elämään ja Munaxin toimintaa yhtenä päivänä kuukaudessa. Toimintamme on läpinäkyvää, korostaa Janne Torikka ja sanoo, että Munaxin tuottajaomistajat tietävät, millainen on hyvinvoiva eläin.

Munax Oy aloitti kananmunien jalostustoiminnan 2010. Tuotekehitys on luonut munan moneksi. Yritys on tuonut vähittäiskauppoihin kananmunan valkuaisista ja marjoista sekä hedelmistä tehdyt proteiinirikkaat smoothiet. Kuntosaleilla kulutetaan nestemäistä valkuaisjuomaa, Laitilan Proegg Valkuaista, joka ei sisällä lainkaan rasvaa tai kolesterolia. Proegg-sarjassa myydään myös valmiiksi kypsennettyä salaattivalkuaista.

– Munavoille olemme saaneet EU-patentin. Sen säilyvyys on yksi kuukausi ilman lisäainetta, iloitsee Torikka ja toivoo munavoikulttuurin leviävän Suomesta muihin maihin.

Salmonella tarkassa syynissä

Yrityksen liikevaihdosta tulee viennistä vajaa viidennes. Torikka on kiitollinen Suomen viranomaisille, jotka ovat saaneet neuvoteltua kananmunien ja kananmunatuotteiden vientiluvat Japaniin ja Hongkongiin.

– Yritysten asiana on sitten saada syntymään vientikaupat ja meillä on paljon ylivoimatekijöitä. Suomalaisessa munassa ei ole salmonellaa, kanat eivät saa hormoneja eikä antibiootteja eikä geenimuunneltua viljaa. Lisäksi meillä on puhdas vesi ja ilma.

– Me teemme salmonellatestin joka päivä ja jokaisen tuottajan toimittamasta erästä.

Torikka toteaa, ettei hän uskalla missään muualla maailmassa syödä kuumentamatonta kananmunaa tai raakaa taikinaa salmonellavaaran vuoksi.

Kananmunantuottajat kamppailevat kuten muutkin maatalousyrittäjät kannattavuusongelmien kanssa. Torikan mukaan tuottajahinta on 1–3 euroa; virikehäkkimunista saa yhden ja luomumunista noin 3 euroa.

– Me täällä Munaxissa tiedämme, mikä on tilojen arki. Tänä vuonna rehukustannukset nousevat huonon sadon johdosta. Uskon, että kaupalta löytyy ymmärrystä lisääntyneiden kustannusten siirtämiseen munan tuottajahintaan.

Lattiakanalan tyytyväisiä asukkaita.

Kolesterolipuhe pudotti kulutusta

Kananmunien kulutus oli vuonna 1995 liki 12 kiloa henkilöä kohden. Sitten julkisuudessa levitettiin virheellistä tietoa kananmunien epäterveellisistä vaikutuksista.

– Vuonna 2003 Itä-Suomen yliopiston tutkimukset osoittivat, että asia on juuri päinvastoin. Syömällä munan päivässä alttius sairastua sydän- ja verisuonitautiin laskee 30 prosenttia. Myöhemmin saman ovat todistaneet myös englantilaiset ja kiinalaiset tutkimukset, tietää Janne Torikka.

Alimmillaan kulutus kävi 9 kilon pinnassa, mutta nyt on päästy jo yli vuoden 1995 tason ja kulutus on 12,2 kiloa henkeä kohden vuodessa.

– Panostamme markkinoinnissa siihen, että lapset ja nuoret tietäisivät enemmän kananmunan hyvistä ominaisuuksista. Kananmuna tulee saada kouluruokaan takaisin ja se kuuluu myös varusmiesten ruokavalioon, vaatii Janne Torikka.

Munax Oy:n faktat
  • aputoiminimet Laitilan Kantarha ja Laitilan Proegg
  • Perustettu 2003, perustajina Janne Torikka, Henry Majander ja Juha Venno
  • Liikevaihto 40 milj. €
  • Henkilöstöä 90
  • Sopimustuottajia 50, vastaanotettu munamäärä 22 milj.kg/vuosi
  • virikehäkkimunat, luomumunat, lattiakanamunat, ulkokananmunat
  • jalosteina mm. smoothiet, nestemäinen valkuaisjuoma, kypsennetty salaattivalkuainen ja munavoi
  • FSSC 22000 -elintarviketurvallisuusjärjestelmän sertifikaatti