Poiminta lehdestä nro 4/2017: Sorsapaistin takana on Finnwild

Finnwildillä on neljännesvuosisadan kokemus sorsien kasvatuksesta. Nyt sorsaa on saatavilla tuoreena ja muun osan vuotta pakasteena. Lopputuotteen laatu ja siisteys ovat yrittäjille kunnia-asia. Artikkeli on julkaistu Hyvää Pataa -lehdessä nro 4/2017.

Finnwild on lintujen tuotantoon erikoistunut maatila Iisalmen ja Lapinlahden rajalla. Yrityksen virallinen nimi on Jussi LJK Oy ja omistuksessa tehtiin sukupolvenvaihdos runsas vuosi sitten, kun Jussi Kumpulainen luovutti sen tyttärelleen Minna Pääkköselle ja tämän miehelle Tuomo Pääkköselle.

Finnwildin yrittäjäperheeseen kuuluvat Tuomo ja Minna Pääkkönen sekä lapset vasemmalta Niko, Kiki, Miika ja Riku. Isoisä Jussi Kumpulainen on päivittäin mukana lintufarmin töissä.

Finnwild kasvattaa nykyisin heinäsorsia ja ankkoja.

– Luovuimme kalkkunoista ulkomaisen tuonnin johdosta. Palvaajatkin saivat käyttää Suomi-lippua, vaikka kalkkuna tulee ulkoa, harmittelee Jussi. – Nythän kyllä tuli lakimuutos voimaan eli lihan alkuperämaa on ilmoitettava, vaikka sen palvaisikin.

Minna on puolisonsa Tuomon kanssa työskennellyt lintujen parissa pitkään. Tuomo kehuu kasvatetun sorsan maistuvan paremmalta kuin villisorsan.

– Meidän sorsassa on riistan maku, mutta ei mudan makua.

Kasvatusta munista alkaen

Villisorsan metsästys alkaa 20. elokuuta, mutta niiden kanta on harventunut ja metsästäjät syövätkin ne itse. Kauppoihin ja ravintoloihin tulevat kotimaiset sorsat ovatkin peräisin Finnwildin farmilta.

Sorsanpesä farmilla.

– Meidän 12 000 sorsasta ensimmäiset ovat jo teurastusiässä, 14 viikkoa vanhoja. Keskipaino on 900 grammaa, tietää Minna.

Maatilalla on pari tuhatta omaa sorsaemoa, jotka munivat luonnollisen rytmin mukaisesti maalis-toukokuussa. Kun munat poistetaan pesistä hautomakoneeseen, yksi emo munii 50–60 munaa keväässä. Emot elävät 7–8 vuotta.

Sorsat syövät täysrehua ja ohraa. Kalkkikivihiekkaa täytyy myös olla tarjolla, sillä linnut jauhavat jyvät hienoiksi kivipiirassa eli lihasmahassa.

Minna ja Tuomo apujoukkoineen teurastavat, pakkaavat ja pakastavat sorsat tilalla sijaitsevassa omassa siipikarjateurastamossa. Työntekijöitä teurastusaikaan on kuusi, omien joukkojen lisäksi.  Teurastusaikaan myydään sorsaa myös tuoreena.

– Teurastusjälki on ja linnun ikä ovat laadun kannalta tärkeitä. Pikkukarva saadaan pois mehiläisvahalla, jolloin tuotteesta saadaan siisti, kertoo Tuomo.

 

Ei vierasaineita eikä lääkkeitä

Finnwildissä linnut ovat terveitä ja Minna toteaakin, että antibiootteja ei ole milloinkaan tarvinnut käyttää.

– Tämä on suljettu systeemi. Kaikki toiminnot tapahtuvat tilalla muninnasta teurastukseen. Keväällä pidämme linnut Eviran ohjeen mukaisesti sisällä, jotta muuttolinnut eivät tuo tarhaamme lintuinfluenssaa.

Linnuista otetaan jatkuvasti näytteitä vierasaineista. Jussi kertoo, että maailmalla hormonien syöttäminen on tavallista.

– Isosyinen liha on hormoneilla kasvatettua, linnut pullistuvat kuin pullataikinat.

Jussia on pahastunut myös siitä, että sorsanfileinä myydään pikkuankkaa.

– Televisiossakin kokki valmisti mukamas sorsanfileitä, mutta se oli ankkaa, sillä ei sorsalla milloinkaan ole keltaisia jalkoja, puhisee Jussi.

 

Vienti houkuttaa

Sorsanfileitä

Jussi muistelee, kuinka jo edesmennyt keittiömestari Eero Mäkelä kehui hänen sorsiaan muillekin keittiömestareille, minkä ansiosta kysyntä kasvoi.

– Alkuvuosina myin puhelimella keittiömestareille suoraan. Nyt jakelu tapahtuu Heinon Tukun ja joidenkin muiden tukkujen kautta, sillä suora jakelu tulee liian kalliiksi.

Finnwildillä on oma nettikauppa. Yritys on saanut markkinat auki myös Lidliin.

– Jospa sitä kautta saisi suomalaisen sorsan viennin alkamaan, toivoo Jussi yrityksen jatkajien puolesta, sillä kapasiteettia on kasvattaa tuotantoa.