Poiminta lehdestä nro 4/2016: Hyönteisbisnestä valmistellaan

Sika- ja maitotilojen kannattavuus on niin alhainen, että pelastusta haetaan jopa kotisirkoista. Yliopisto-opiskelijat ovat innostuneet tekemään hyönteisruosta bisnestä, mutta EU-byrokratia estää toistaiseksi sirkkojen myynnin elintarvikkeeksi.

Kotisirkat syövät muun muassa vihanneksia ja asuvat mieluusti munakennoissa

Kotisirkat syövät muun muassa vihanneksia ja asuvat mieluusti munakennoissa

 Maa- ja metsätaloustiedettä opiskeleva Sami Lähde kertoo törmänneensä kotisirkkoihin katsellessaan englannin tunnilla Youtube-videota, jossa hollantilaiset tutkijat kertoivat aiheesta.

– Olin miettinyt bisnestä, jossa voisin hyödyntää koulutustani. Kiinnosti tehdä hyvää ja isosti. Olen kiinnostunut ekologisista asioista ja haluan tehdä oikeasti jotain ilmastomuutoksen hillitsemisen hyväksi.

Alkuun kotisirkka-bisneksestä oli kiinnostunut kuutisen opiskelijaa, mutta jäljellä on Samin lisäksi enää vain Lauri Jyllilä. Kaverukset ovat perustaneet Finsect-nimisen firman ja etsineet sirkkojen kasvattajia.

– Koekasvatusta tehdään kahdella maatilalla, mutta kiinnostusta on pitkin Suomea, toteaa Sami.

Sami Lähde innostui sattumalta sirkoista, kun hän haluaa rakentaa ekologisesti kestävää liiketoimntaa.

Sami Lähde innostui sattumalta sirkoista, kun hän haluaa rakentaa ekologisesti kestävää liiketoimntaa.

Sirkkoja tuotteistetaan

Kotisirkkoja on maistateltu monenmoisissa tilaisuuksissa, mutta niitä ei saa myydä elintarvikkeena.

– EU:ssa on kähmäinen lakitilanne. Hollannissa niitä myydään, mutta meillä viranomaiset eivät ole sitä hyväksyneet. Ymmärrän, että säädösten pitää olla tiukat, mutta kun puolet maailman ihmisistä niitä syö, ei niistä voi olla vaaraa, pohdiskelee Sami.

Finsect on välittänyt sirkkoja helsinkiläisille kokeille, jotka ovat testailleet niitä ja tehneet tuotekehitystä. Tarkoituksena on tuotteistaa kotisirkat valmiiksi siihen, kun myynti sallitaan.

– Sirkkoja voidaan syödä kokonaisena esimerkiksi friteerattuna. Ne voidaan jauhaa jonkin tutun tuotteen raaka-aineeksi.

– Sirkkojen proteiini on arvokasta. Kuivatuissa sirkoissa sitä on 60–80 prosenttia. Kotisirkasta on hyödynnettävissä 95 prosenttia, kertoo Sami.

Sami pitää sirkkojen syöntiä ekologisena vaihtoehtona, jos se vähentää lihan syöntiä.

– Sirkkojen kasvatuksessa kasvihuonepäästöt ovat pienet. Ne tarvitsevat hyvin vähän vettä, ja syövät mitä vaan kuten ylijäämäviljaa ja vihanneksia.  Jos sirkat häviävät keinolihalle hyväksyn sen, mutta tässä vaiheessa hyönteiset ovat fiksumpi ratkaisu.

Hyönteiset eivät ole halparuokaa

Kotisirkkakilon hinta on Hollannissa 100–180 euroa, mutta Suomessa niistä ei saa tulovirtaa, kun myyntilupaa ei ole. Finsect on hakenut hankerahaa Tekesiltä onnistumatta.

Ilmajokinen emakkosikalan pitäjä Panu Ollikkala on lähtenyt pioneerina mukaan sirkkojen kasvatukseen.

Panu Ollikkala (vasemmalla) on kasvattanut sirkkoja koemielessä. Lauri Jyllilä pohtii niiden tuotteistusta.

Panu Ollikkala (vasemmalla) on kasvattanut sirkkoja koemielessä. Lauri Jyllilä pohtii niiden tuotteistusta.

– Sikatilan kannattavuus on niin huono, että olin miettinyt, pannaanko siat pois vai mitä tehdään. Lähdin kotisirkkojen kasvatukseen, josko se voisi tuoda jotain.

Ollikkalan koekasvattamo on seitsemän neliön huone, jossa on nelisenkymmentä 70 litran muovilaatikkoa. Laatikot ovat täynnä munakennoja, joissa sirkat viihtyvät.

– Munintaa varten on multaa rasiallinen, joka on suojattu verkolla. Muninnasta 8–10 päivän kuluttua kuoriutuu hyvin pieniä mustia sirkkoja. Niitä kasvatetaan 6–8 viikkoa.

Kotisirkkojen kasvatus hoidetaan suomalaisella hygienialla ja sirkkojen hoidetaan hengiltä eettisesti parhaalla tavalla.

Rehun hyötysuhde sirkoilla paras

– Kun sirkkoja on ruokittu 6–8 viikkoa, elävät sirkat kopistellaan puhtaaseen laatikkoon ja laitetaan jääkaappiin, jolloin ne menevät luonnolliseen horrokseen. Sitten ne pakastetaan.

Panu Ollikkala toteaa, että sirkoilla rehun hyötysuhde on paras eläimistä. Tuhannen sirkkaa kuluttaa 9–35 grammaa rehua päivässä, kun yksi sika käyttää 2,5 kiloa. Sirkka selviää siten miljoonaosaa vähemmällä rehulla, mutta sen kokokin on pieni.

– Jos tämä tila on täydessä tuotannossa, niin saan 0,5–1 kilon sirkkoja päivässä. Näin laskien koko 600 neliön sikalan ollessa sirkoilla, voisi päiväsaalis olla vajaa 10 kiloa.

Panu Ollikkala toteaa, että niissä tuotantomäärissä hommasta tulisi kannattavaa edellyttäen, että tuottaja saisi puolet sirkkojen kauppahinnasta.

Panu odottaa, että vuoteen 2018 mennessä kotisirkkojen myynti elintarvikkeeksi tulisi sallituksi.