Pääkirjoitus: Balanssi puuttuu

By 9.6.2017 Ajankohtaista

Hyvää Pataa -lehden (nro 3/2017)pääkirjoituksessa käsiteltiin elintarvikeketjun epätasapainoa seuraavasti:

Elintarvikeketjun epätasapaino on tunnettu ongelma meillä ja muualla. Alkutuottajat ovat ahtaalla etenkin silloin, kun tarjontaa on enemmän kuin tarvetta. Näinhän on ollut sitten vuoden 1995, jolloin elintarviketuonti vapautui tuontirajoituksista ja tulleista EU:n sisämarkkinoilla.

Alkutuottajien ahdinko on jo sillä tasolla, että se huolestuttaa elintarvikeketjun muitakin osapuolia. Kaikkien maatilojen keskimääräinen kannattavuuskerroin on laskenut vuodesta toiseen. Vuonna 2000 se oli vielä 0,71 ja viime vuonna enää 0,35. Tämä tarkoittaa sitä, että maatalousyrittäjä saa vain kolmanneksen kohtuullisesta palkasta ja kolmanneksen oman pääoman korosta. Uusi maatalousministeri Jari Leppä sanookin tässä lehdessä, että näin ei voi jatkua.

Ministeri Jari Lepän haastattelu on Hyvää Pataa -lehden nrossa 3/2017.

Kuluttaja on tunnetusti kingi elintarvikeketjussa. Sekä tiedotusvälineet että viranomaiset valvovat sitä, että kaupan on kilpailtava ”verissä päin”, jotta kuluttaja saa ostoskorinsa mahdollisimman halvalla. Kotitaloudet käyttävät elintarvikkeisiin vain noin 13 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan, osuus on puolittunut sukupolvessa.

Kauppojen välinen kilpailu onkin kovaa, vaikka muuta väitetään. Sitä todistaa pitämättömästi se, että T-ryhmä, E-ryhmä ja viimeksi brittiläinen pääomasijoittaja Triton joutuivat heittämään pyyhkeen kehään. Kilpailu luo kovan paineen sisäänostohintoihin. Elintarvikeyritykselle on elämän ja kuoleman kysymys, että se pysyy kauppaketjujen valikoimissa ja siksi tarjoukset viritetään tasolle, joka ei aina kata kustannuksia.

Elintarviketeollisuuden kustannuksista ainoa joustava komponentti on ostot alkutuottajilta. Maanviljelijöillä ei yleensä ole muuta myyntikanavaa kuin jalostava teollisuus, toki tuoreita kasviksia ja kananmunia voidaan myydä myös suoraan kaupoille ja kuluttajille. Tuottajat joutuvat maksamaan viljelytarvikkeet, rehut, työvoiman palkat ja koneet. Ainoa joustava komponentti heillä on tinkiä omasta palkkavaateesta ja oman pääoman koroista tai tehdä entistä enemmän työtunteja. Siksi kannattavuuskerroin on laskenut 0,35:een.

Vuonna 2010 alettiin EU:n komission aloitteesta rakentaa elintarvikeketjuun itsesäätelymekanismia, jolla turvattaisiin hyvien kauppatapojen periaatteet. Ensimmäinen kauppatapalautakunta perustettiin 2014, mutta mikään yritys ei rohjennut tehdä sinne valitusta epäreilusta menettelystä. Tänä keväänä perustettiin Keskuskauppakamarin yhteyteen uusi kauppatapalautakunta, jonne saa jättää anonyymistikin tietoa epäterveistä kauppatavoista.

Ministeriö asetti huhtikuussa ruokaketjun selvitysmieheksi Ilkka Mäkelän. Hänellä on ”mission impossible” löytää keinoja ruokaketjun toiminnan tasapainottamiseksi. Kuten ministeri Leppä toteaa, kauppa tarkoittaa hyvää kotimaiselle tuotannolle ja haluaa edistää sitä. Epätasapaino on vain pikkuhiljaa muodostunut viljelijän kannalta kestämättömäksi, toteaa päätoimittaja Jouko Tikkanen Hyvää Pataa -lehdessä.

Voit ostaa lehden digitaalisen näköispainoksen tästä linkistä.