Ministeri Jari Leppä: Elintarvikeketjuun on löydyttävä tasapaino

Tasavallan presidentti nimitti kansanedustaja Jari Lepän maa- ja metsätalousministeriksi toukokuun 5. päivänä. Sipilän hallituksen kautta on jäljellä kaksi vuotta ja Leppä nostaa ykkösasiakseen saada korjausta ruoan alkutuottajien asemaan. Artikkeli on julkaistu Hyvää Pataa -lehden numerossa 3/2017, joka ilmestyi 27.5.2017.

 – Maatiloilla kannattavuus on iso ja vakava ongelma. Viljelijät joutuvat hillitsemään tarpeellisten investointien tekemistä ja nuorille nousee kynnys liian korkeaksi jatkaa maataloustuotantoa. Heikko taloudellinen tilanne jarruttaa kehitystä.

Ministeri Jari Leppä katsoo, että elintarvikeketjussa osapuolten tulee huomioida myös toisten osapuolten pärjääminen. – Ei voi olla niin, että alkutuotteet halpenevat ja halpenevat.

– On välttämätöntä saada parempi markkinatasapaino elintarvikeketjun osapuolten välille. Kaupan rooli on jatkuvasti vahvistunut. Alkutuotannon kasvaneita kustannuksia ei ole saatu vietyä ketjussa eteenpäin kuten markkinataloudessa kuuluisi, painottaa ministeri Leppä.

Lepän mukaan maataloudessa on tehty tehostamistoimenpiteitä erittäin paljon ja lyhyessä ajassa.

– Samalla on huolehdittu tuotannon korkeasta laadusta. Tämä ei ole kuitenkaan näkynyt tuotteiden hinnoissa.

Laadusta puhutaan, hinta määrää

Lepän mukaan suomalainen ruoka on jäljitettävää ja Suomessa huolehditaan eläinten hyvinvoinnista. Eläinperäiset tuotteet ovat salmonellavapaita ja antibiootteja käytetään tuotantoeläimillä erittäin vähän. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen julkaiseman raportin mukaan suomalainen ruoka on torjunta-ainejäämistä puhtainta.

– Vaikka laadusta puhutaan, niin hinta on ajuri, jolla mennään, harmittelee Leppä.

Ministeri Leppä on toiveikas siinä, että elintarvikeketju patistaa itseään tekemään vapaaehtoisesti oikeudenmukaisempaa markkinointia.

–  Kaikki ovat samaa mieltä ja tavoitteet ovat hyvät, mutta konkreettiset toimet puuttuvat.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti huhtikuussa Ilkka Mäkelän selvitysmieheksi, jonka tehtävänä on laatia toimenpide-ehdotukset ruokaketjun toiminnan kehittämiseksi ja elintarvikeviennin edistämiseksi. Määräaikaa hänellä on kesäkuun loppuun saakka.

Kaupan vastuullisuusohjelmat hyviä

– Markkinoiden epätasapaino on koko Euroopan laajuinen ongelma. Asia on ollut esillä myös EU:n maatalousministereiden kokouksessa ja komissiolta odotetaan näkemystä, miten markkinoiden tasapainoa voidaan parantaa.   Kaupalla tulee olemaan tässä työssä varmasti merkittävä rooli, painottaa Leppä.

Ministeri kertoo tutustuneensa sekä S-ryhmän että Keskon vastuullisuusohjelmiin.

– Niissä on esitetty hyvin, kuinka tulee toimia. Toivon, että omia ohjeita myös noudatetaan.  Olen vakuuttunut, että kauppa tarkoittaa hyvää kotimaiselle tuotannolle ja haluaa sitä edistää. Epätasapaino on vain pikkuhiljaa muodostunut viljelijän kannalta kestämättömäksi. Mikäli tilanne jatkuu, se uhkaa koko suomalaisen elintarvikeketjun toimivuutta ja voi vaarantaa elintarvikesektorimme kasvuodotuksia.

– Nyt on vielä aikaa laittaa toimeksi. Jos mitään ei tapahdu, niin markkinatasapainoon joudutaan puuttumaan.

Julkisista hankinnoista valoa

Jari Leppä kertoo elintarvikeketjun epätasapainon näkyneen jo viime vaalikaudella, kun kilpailulain muutosta käsiteltiin valiokunnassa.

– Yksikään teollisuusyrityksen edustaja ei halunnut tulla kertomaan asioista. Myöskään Elintarvikeketjun kauppatapalautakuntaan ei tullut yhtään tapausta, jossa olisi tuotu ilmi hyvän kauppatavan vastaisia menettelyjä. Mikään yritys tai yrittäjä ei nähtävästi uskaltanut tuoda asioita esille, sillä ei haluttu lähteä vaarantamaan omaa bisnestä.

Leppä toteaa kuitenkin valonpilkahduksia olevan.

– Valtioneuvoston periaatepäätös, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalvelujen hankinnoissa käytetään vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita, on merkittävä virstanpylväs.  Julkisissa hankinnoissa voidaan ottaa huomioon tuotannon ympäristöasiat, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus.

– Käytännössä periaatepäätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna. Kuluttajien ostopäätöksiin taas vaikuttavat vahvasti Hyvää Suomesta -joutsenmerkki ja sirkkalehtilippu.

Lisävienti työllistäisi

Hallitusohjelman mukaisesti maamme elintarviketasetta tulee tasapainottaa ja lisätä elintarvikevientiä 500 miljoonalla eurolla vuosittain.

– On hyvä muistaa, että viennin lisäämisestä suomalaiset saavat työtä koko elintarvikeketjussa. Toisaalta tuonnin lisääntyminen vähentää työtä ja toimeentuloa koko kansakunnalta, jollei sitä pystyä muulla viennillä korvaamaan.

Lepän mukaan viennin lisäämisen tavoite on kova, jonka saavuttamiseksi tarvitaan vahvoja vientiponnistuksia, tuotteiden hyvää makua ja laatua sekä brändäystä.

– Olemme todella monilla laatukriteereillä maailman kärjessä.

Leppä sanoo julkisuudessa olleen kysymyksiä, mitä merkitystä elintarvikkeiden brändäyksellä on.

– Bulkilla ei maailman markkinoille mennä. Elintarvikeyrityksillä tulee olla varaa rakentaa brändiä.

Ruoka CAPissä keskiöön

Leppä tuntee EU-byrokratian pitkäaikaisena eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana ja myös viljelijän arjen kautta.

– Vaarana on, että yritykset hallinnoidaan hengiltä. Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset byrokratian vähentämiseksi ja toimet ovat hyvässä vauhdissa. Niitä pitää vain jatkaa eikä työ pääty koskaan.

– Osa säädöksistä on tarpeen, sillä haluamme säilyttää premiumtuotannon jatkossakin. Säädöksistä mitkä eivät vie asiaa eteenpäin, tulee luopua. Niitä tulee järkevöittää ja viedä käytännönläheiseen suuntaan.

Ministerin työlistan suurena asiana on Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:in uusi, vuoden 2020 jälkeinen ohjelmakausi.

– Oma ajatteluni on, että ruoka tulee ottaa takaisin keskiöön, kun nyt se on hieman sivuraiteella. Toki maatalous tuottaa aineettomiakin hyödykkeitä, mutta ruoan on oltava pääasia, korostaa ministeri Jari Leppä, jolla on Antinmäki-niminen maitotila Pertunmaalla.

Maidon tuottajahinta-indeksin muutos vuosina 2012–2016. Perusvuosi 2010, jolloin indeski on 100. Viime vuonna se oli 91,5. Lähde Tilastokeskus.