Maailman parasta giniä Ilomantsista

Hermannin Viinitila otti keväällä jättiloikan kansainvälistymisessä, kun sen artesaanigini otti tuplakultaa Saksassa järjestetyssä World Spirit Awardissa.  Ginin valmistusmäärät kymmenkertaistuvat suunnitellusta jo ensi vuonna. Maailman markkinoille ei mennä Hermannin nimellä, vaan aputoiminimeksi on otettu Nordic Premium Bevarages. Artikkeli on julkaistu Hyvää Pataa -lehden numerossa 4/2018.

Tuotantopäällikkö Asko Ryynäsen kehittämä artesaanigini otti tuplakultaa Saksassa järjestetyssä World Spirit Awardissa.

Tislaamomestari Asko Ryynänen sai sananmukaisesti myhäillä partaansa Saksassa, kun hänen kehittämänsä Arctic Blue Gin nappasi sarjansa voiton arvostetussa World Spirit Awardissa.

– Olimme jo lähdössä pois tilaisuudesta, kun meitä kehotettiin seuraamaan palkintoseremoniat loppuun. Yllätys oli melkoinen, kun meidän ginimme julistettiin koko kisan parhaimmaksi ja se sai Spirit of the Year -palkinnon, kertaa tislaamomestari työn touhussa kevään tapahtumaa.

Tuotantopäällikkönä Hermannin Viinitilalla Ilomantsissa työskentelevällä Asko Ryynäsellä on viskimestarin taustaa Teerenpelistä ja Valamosta. Valamossa oli tehty alihankinta myös Tenu-giniä jo kolme vuotta. Ilomantsissa Asko kehitteli voittoisaa giniä parin vuoden ajan muiden töiden ohessa.

Metsän aromit pulloon

– Ideana oli saada pohjoiskarjalaisen mustikkametsän tuoksut ja aromit pulloon. Kun puhdistin Pielisen saaresta poimimiani mustikoita, oivalsin, että näissä roskissahan on metsän tuoksut. Kartoitimme Luonnonvarakeskuksesta, mitä lajeja metsässä on ja niitä sitten tislasimme ja maistelimme.

Gini tulee valmistaa maataloustuotteista peräisin olevasta alkoholista ja lisänä tulee käyttää aina katajanmarjaa. Yleisesti mausteina käytetään korianteria ja fenkolia.  Pullo Artic Blue Giniä sisältää lisäksi 10 grammaa mustikkaa, mutta sen aromi ei ole vahva.

Asko selvittää ginin tislausta 150 litran pannulla. Lokakuussa yritys saa kaksi 600 litran automaattipannua, jotka mahdollistavat moninkertaistaa tuotannon.

– Lisäsin kardemummaa, sillä lapsuuden muistoissa kardemummaa oli aina äidin tekemässä pullataikinassa. Artic Blue Gin on mustikan ja kardemumman liitto, paljastaa Asko voittoisaa reseptiä.

Kehitystyön aikana Asko valmisti 200 erilaista versiota, joista kahdeksan lähetettiin eri puolille Suomea sommelierien arvioitaviksi. He olivat varsin yksimielisiä parhaasta ginistä, joka lanseerattiin Artic Blue Gin -nimellä markkinoille viikkoa ennen World Spirit Award -kilpailua.

Maailmanmarkkinat avautuivat

Alkuaan viinitilan tavoitteena oli tehdä muutama tuhat pulloa giniä Aasian markkinoille. Nyt Ilomantsissa valmistetaan giniä kolmessa vuorossa. Mausteseosta uutetaan 60-prosenttisessa alkoholissa vuorokausi ja 150 litran vetoiseen tislauspannuun satsi vaihdetaan parin tunnin välein.

– Voiton myötä nälkä on kasvanut. Tänä vuonna valmistuksessa päästään 100 000 litraan ja ensi vuonna tavoite on miljoona litraa. Meille tulee kaksi uutta 600 litran tislauspannua lokakuussa, kertoo Asko.

Giniä viedään jo Pohjoismaihin, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Iso-Britannia ja USA ovat lupaprosessissa. Aasian markkinoita varten on jakelukeskus yhteistyökumppaneiden toimesta valmistumassa.

– Gini toimii päänavaajana ja myös marjaviinien käyttöä opetetaan. Suomalainen luonto ja puhtaus kiinnostavat.

Tammitynnyreissä tulee kypsymään liki puoli miljoonaa litraa viskiä, kun varasto on täynnä.

Viski kypsyy rauhassa

Hermannin Viinitila on toimittanut Saksan joulumarkkinoille 100 000 litraa glögiä, joka on sikäläisissä testeissä valittu parhaaksi glögiksi. Täksi jouluksi kainuulainen Kalevala Spirit monistaa suomalaisten tuotteiden markkinakonseptin myös Belgiaan ja Ranskaan ja viinitilan marjapohjaiset glögit menevät mukana uusille markkinoille.

Hermannin Viinitila Oy on ottanut viennissä käyttöön Nordic Premium Beverages -aputoiminimen. Sitä tullaan tarvitsemaan myös viskin viennissä.

Viinitilalla on 500 neliön suuruinen viskikypsyttämö, jossa tynnyrit ovat hyllyillä kymmenessä kerroksessa. Nyt varaston tammitynnyreissä on 50 000 litraa ja kymmenessä vuodessa varasto kasvaa puoleen miljoonaan litraan. Viskitisle tuodaan Valamon luostarista.

– Jotta viskiin saadaan kunnolla väriä ja makua, kestää kypsytys kahdeksan vuotta, kertoo Asko Ryynänen.

Marjaviinitilasta maailmalle

Hermannin Viinitila on Suomen vanhin.  Nuoret miehet Timo Kettunen, Arto Liimatta ja Harri Turunen perustivat PeltoHermanni Oy:n 1989 ja ryhtyivät kehittämään marjaviinejä, vaikka niiden tilamyynti tuli mahdolliseksi vasta 1995, kun Suomi liittyy Euroopan Unioniin.

Milaja Nuutinen palveli kesällä Viinihermannin myymälässä Ilomantsin vesitornin huipulla.

Yrittäjät maistattivat marjaviinejä Ilomantsin vesitornin huipulla, sillä raha piti saada muusta kuin myynnistä. Edelleen Viinitorni on tärkeällä sijalla yrityksen toiminnassa. Sieltä voi nähdä kauas yli vaaramaiseman. Alkuvuosina tästä EU:n itäisimmästä kolkasta kiikaroitiin Neuvostoliittoon, nyt jo sukupolven ajan Venäjälle. Varsinainen viinimyymälä on tehtaan tiloissa Ilomantsin Käymiskujalla.

Vuonna 2000 viinitilan Kiegu-ligööri palkittiin Vuoden Elintarvike -palkinnolla juomat sarjassa, ensimmäisenä alkoholituotteena koko kilpailujen historiassa. Hermannin Viinitila alkoi Suomessa ensimmäisenä valmistaa kuohuviinejä.

Hermannin Viinitilan tuotteiden jakelijana on Alko ja Servaali, jonka asiakkaina on yli puoli tuhatta ravintolaa Suomessa. Seurakunnat ovat käyttäneet kirkkoviininä Hermannin marjaviinejä. Alkoholilain uudistuksen myötä ehtoollisviineillekin tulee alkoholivero ja jakelu siirtyy Alkoon.

Uusi sukupolvi osakkaiksi

Isä Andreas halusi ryhtyä valmistamaan Valamon luostarissa marjaviinejä ja liköörejä, jotta luostarin talous saataisiin kuntoon. Keskustelut Timo Kettusen kanssa johtivat yhteisyrityksen, Valamon Viiniherman Oy:n, syntymiseen 1998. Osakkeista Hermannin Viinitilalla on 49 % ja Valamon luostarilla 51 %. Valamo on turistikohde ja sen viinimyynti on suurempi kuin Ilomantsissa.

Hermannin Viinitilalla on meneillään pitkäkestoinen sukupolven vaihdos, sillä hiljaisen tiedon siirtäminen vaatii aikaa vuosia.  Uusina osakkaina mukaan ovat tulleet veljekset Samuli ja Arttu Taponen Lieksasta sekä Risto Toivanen. Heidän myötään tähtäin on asetettu rivakkaan kasvuun ja vientiin. Valmistukseen on otettu myös viski, jonka valmistus ja markkinointi vaativat vuosikymmenten jännettä.

Uutta artesaaniginiä seuraa brändiuudistus, jonka myötä tuotteiden ulkonäkö sekä tuotenimet uudistuvat. Yrityksen mukaan uusi ilme tulee olemaan pelkistetyn pohjoismaalainen, kursailematon ja selkeä. Suomen vanhin marjaviinitila tähtää maailmalle.

FAKTAT

Hermannin Viinitila Oy

  • Aputoiminimet Nordic Premium Bevarages ja Peltohermanni
  • Perustettu 1989, Suomen vanhin marjaviinitila
  • Tuotteina marjaviinit, kuohuviinit, gini ja viski
  • Omistajina Harri Turunen, Arto ­Liimatta, Timo Kettunen, Samuli Taponen, Arttu Taponen ja Risto Toivanen
  • Henkilöstöä kesäisin n. 15, muulloin 7–8
  • Liikevaihto 2017 oli 675 000 euroa, tulos 61 000 euroa
  • Osakkaana (49 %) Valamon Viiniherman Oy:ssä