Poiminta lehdestä nro 2/2018: Saimaan Tuore on täsmätuote

Toukokuussa purjehtii kalatiskeihin Finnforel Oy:n kehittämä Saimaan Tuore kirjolohi. Sisätiloissa kasvatettu kala on fileoitu sinkkutalouksille sopivaan kokoon. Tarkoin säädellyissä kasvatusolosuhteissa rehunkäyttö on optimaalista ja kiertovesiviljely ei pilaa vesistöjä. Artikkeli on julkaistu Hyvää Pataa -lehden numerossa 2/2018. 

Jyrki Sukula esittelee annoskokoa olevaa kirjolohifileetä, jotka tulevat kuluttajien saataville toukokuussa.

Finnforel Oy:n taustalla on joukko raskaan sarjan yrittäjiä, jotka panivat osaamisensa yhteen tuodakseen kotimaisen kalan takaisin suomalaisiin ruokapöytiin. Yritys yhdistää kirjolohen arvoketjun mätimunasta kalafileeksi. Joka päivä saalis on varma ja hinta vakaa.

Poikasmateriaali tuotetaan mätimunista Hollolassa. Välikasvatus alle 100 gramman kokoon tapahtuu Huutokoskella. Kirjolohien kasvatusta ja jalostusta varten on Varkauteen Stora Enson tehdasalueelle rakennettu suuret hallit. Kasvatusaltaissa lohet kasvatetaan 900 gramman painoisiksi.

Kasvatus annoskoon mukaan

Kokki Jyrki Sukula on mennyt täydellä energiallaan mukaan Saimaan Tuore -konseptiin. Hänellä on sekä suomalaisen kuluttajan että maailmanparantajan näkökulma.

– Vuonna 2050 meitä on maapallolla 10 miljardia ihmistä ja vastuullisesti tuotetusta proteiinista on kova pula samalla, kun muovijätteet pilaavat meriä. Saimaan Tuore -kirjolohi on mietitty kiertotalouden lähtökohdista: kasvatusaltaissa hyödynnetään tehtaan hukkalämpöä ja kasvatusaltaissa käytetty vesi johdetaan tehtaan bioympäristöön puhdistusmateriaaliksi.

Sukula toteaa, että kirjolohen kasvatuksessa paras hyötysuhde rehun kulutuksessa on 600–900 gramman painoisilla kaloilla. Kasvatuksen aikana kalat erotellaan koon mukaan parviin.

– Kalat teurastetaan alle 900 gramman painoisina ja kalasta saadaan kaksi 170 gramman fileetä, jotka pakataan yksittäin ja pareittain tuplakirjofileenä. Palvelutiskeihin SAIMAAN TUORE myydään 150–220 gramman fileitä. Tuote sopii niin yhdenhengen talouksille kuin lapsiperheillekin.

Finnforelin kehityspäällikkö Tapio Kiuru on kasvattamon ohjauskeskuksessa. Aiemmin hän on työskennellyt kalatalouden erityisasiantuntijana Luonnonvarakeskuksessa (Luke).

Varma saalis vakaaseen hintaan

Kalat ruoditaan Varkauden jalostamossa koneellisesti tunnin sisällä tainnutuksen ja verestyksen jälkeen, jolloin ruodot irtoavat parhaiten. Fileille luvataan 8 päivän säilyvyys.

– Joka päivä teurastetaan saman verran. Hinta on myös ympärivuoden tasainen, toteaa Sukula ja arvioi fileen kuluttajahinnan olevan kaupoissa 4 euron kahta puolen.

– Filee kypsyy pannulla täydelliseksi, kun paistaa nahkapuoli alaspäin 4 minuuttia ja yhden minuutin lihapuolelta. Se on arjen terveellistä pikaruokaa, antaa Sukula valmistusohjeeksi.

Ensimmäisiä koe-eriä on markkinoilla ollut jo alkuvuodesta, mutta varsinainen lanseeraus on toukokuulla, jolloin se tulee kaikkien kaupparyhmien valikoimiin. Syksyyn mennessä tuotantokapasiteetti on kasvanut 0,5 miljoonan fileekilon tasolle, mikä merkitsee 7–8 prosenttia kotimaisesta kirjolohituotannosta.

 

Kalan vesiviljelyteknologiaa maailmalle

Varkauteen 16 miljoonalla eurolla rakennettu Finnforel Oy:n laitos edustaa kalankasvatuksen huipputeknologiaa maailmassa.  Taustalla on Arvo-Tec Oy:n Kaj Arvosen kehittämä kiertovesikasvattamo prosessinohjausjärjestelmineen.

Kaj Arvosella on 40 vuoden kokemus kalankasvatuksesta. Hänen Arvo-Tec -yrityksensä kehittämät ratkaisut kiertovesiviljelyyn ovat Finnforel Oy:ssä keskeisessä osassa.

Arvo-Tecin kiertovesitekniikka on käytössä myös Finnforelin naapurina olevassa Carelian Caviarin laitoksessa, joka kasvattaa sampea ja tuottaa kaviaaria. Kiertovesiteknologia ja kalanruokintajärjestelmiä on myyty lukuisiin maihin.

Finnforelin Varkauden kasvattamossa on 10 kasvatusallasta ja 7 raikastusallasta, altaissa on noin 9 miljoonaa litraa vettä. Kasvatusaltaissa veden lämpötila on 16 ja raikastusaltaissa 8 astetta. Kalan biomassaa altaissa on kerrallaan 250 tonnia ja kaloja runsaat puoli miljoonaa kappaletta. Vetensä laitos saa Saimaan latvavesiltä Unnukajärvestä.

Kala syö parhaiten 14–16 asteen lämpötilassa. Vaihtuvalämpöisen kalan energiantarve riippuu lämpötilasta ja rehuntarve lasketaan tarkoin.

Kasvatusprosessissa hyvää vedenlaatua kontrolloidaan tarkasti ja olosuhteet pysyvät optimaalisina ympäri vuoden. Luonnonvesissä vastaava ei ole mahdollista. Raikastusaltaissa kalat ovat paastolla.

Finnforel Oy:n taustahenkilöinä ovat Kaj Arvonen (Arvo-Kala Oy ja Arvo-Tech Oy), Pekka Viljanen (Aii Corporation -sijoitusyhtiö) ja Petri Heino (Tukku Heino Oy), jotka ovat myös pääomistajia.

Kalankasvatusta säädellään ympäristöluvilla, ja Finnforelin ympäristölupa mahdollistaa reilun miljoonan kilon tuotannon. Suomessa kasvatetaan kalaa entuudestaan noin 13 miljoonaa kiloa. Norjan tuotanto on satakertainen Suomeen nähden.

Finnforelin tuotantoketju on monistettavissa oleva vientituote. Yrityksen kotisivuilla Venäjän markkinat tunteva Pekka Viljanen vihjaa, että pelkästään Pietarin ja Moskovan ympäristöissä on 65 miljoonaa kuluttajaa ja Venäjällä on pulaa tasokkaasta kalasta.

Kalan kulutus 2016

  • Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa neljä kiloa ja tuontikalaa hieman yli yhdeksän kiloa asukasta kohti vuonna 2016. Kotimaisen kalan kulutus on laskettu fileepainona ja tuontikalan kulutus pääosin tuotepainona.
  • Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,2 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (3,5 kiloa). Tuontilohen kulutus väheni edellisvuoteen verrattuna lähes 15 prosenttia.
  • Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin muikkua (0,55 kiloa). Seuraavina olivat hauki (0,44 kiloa), ahven (0,39 kiloa), kuha (0,38 kiloa), siika (0,33 kiloa) ja silakka (0,31 kiloa).
  • Norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten ulkomaisista tuotteista kulutettiin tonnikalasäilykkeitä ja -valmisteita, kasvatettua kirjolohta, pakastettua seitiä sekä katkarapuja ja katkaraputuotteita.

Lähde: Luke

Kasvatusaltaat ovat halkaisijaltaan 12 metriä ja syvyydeltään 5,5 metriä.