Kauppakeskuskisa kovenee – suurvoitot sijoittajille

Kauppakeskuskukset ovat sijoittajien kultakaivoksia. Niiden omistajista pelkästään Cityconin ja Spondan liikevoitot olivat viime vuonna yhteensä 311 miljoonaa euroa, mikä on sama kuin kaikkien 50 000  maatilan yhteenlaskettu yrittäjätulo.  Kauppakeskusten koveneva kisa oli Hyvää Pataa -lehden pääkirjoituksen aiheena lokakuussa 2018 (Hyvää Pataa nro 5/2018).

Kauppakeskus Redi avattiin syyskuussa Helsingin Kalasatamaan. Ensi vuonna avataan Mall of Tripla muutaman kilometrin päähän Pasilaan. Kalasatamasta itään Herttoniemeen avataan 2020 Hertsi, josta on vain muutama kilometri legendaariseen Itikseen.

Hyvää Pataa -lehdessä lokakuussa 2018 julkaistiin artikkeli ”Redi on valmis”.

Suomessa on jo yli 100 kauppakeskuksen kriteerit täyttävää kolossia. Niistä pinta-alaltaan suurin on Espoossa oleva Sello, jossa vuokrattavaa liikepinta-alaa on 9,8 hehtaaria. Myynnillisesti suurin on Kehä III:n varrella oleva Jumbo, jonne jätettiin vuonna 2017 rahaa 420 miljoonaa euroa. Kävijämäärältään suurimmaksi yltää Helsingin Kamppi, jossa asioitiin 45 miljoonaa kertaa, mutta keskiostos jäi alle 6 euron.

Kauppakeskukset ovat toistaiseksi pärjänneet kilpailussa kuluttajista. Viime vuonna niiden kokonaismyynti ylsi 6,36 miljardiin euroon ja vertailukelpoista kasvua oli 1,8 prosenttia. Kauppakeskusten kokonaisluvut eivät kuitenkaan kerro, miten niissä olevat yritykset ovat pärjänneet.  Paljon on porua ollut siitä, että varsinkaan pienet yritykset eivät pysty pitämään oviaan auki kauppakeskusten pitkien aukioloaikojen mukaisesti.

Mikä ajaa kauppakeskusten rakentamiseen? Tiedossa on, että monet hypermarketit on rakennettu liian suuriksi, kun nettikauppa on vienyt asiakkaita käyttötavaran puolelta. Tavarataloillakaan ei mene kaksisesti; Stockmann ja Sokos ovat vuokranneet tilojaan ulos muille yrittäjille. Onko kauppakeskuksilla sitten pysyvästi parempi vetovoima?

Rediin on sisällytetty elämyksellisyyttä, mutta riittääkö se, kun lähiympäristössä on vastaavia paikkoja jo monta ja lisää tulee. Kauppakeskus pyrkii olemaan kaupunkilaisten olohuone. Ainakin Itiksessä etniset väestöryhmät ovat ottaneet ajatuksen omakseen. Yrittäjien bisneksen kannalta se ei kuitenkaan liene ollut tavoiteltu kehitys.

Selitys kauppakeskusten rakentamisvimmaan löytyy sijoitusbisneksestä. Suurin kauppakeskusten omistaja on Citycon Oyj ja toisena tulee Sponda Oyj. Perässä seuraavat eläke- ja vakuutusyhtiöt.  Vuonna 2017 Cityconin liikevaihto oli 338 miljoonaa euroa ja liikevoitto 87 miljoonaa euroa.  Spondan liikevaihto viime vuonna oli 263 miljoonaa euroa ja tulos 224 miljoonaa euroa. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että kauppakeskuksia pyritään rakentamaan yhä enemmän.

Pelkästään Cityconin ja Spondan liikevoitot yhteensä ovat 311 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 kaikkien 50 000 maatilan yrittäjätulo oli 329 miljoonaa euroa ja tänä vuonna ennusteen mukaan jäädään puoleen siitä.  Maatalouden yrittäjävoitto kokonaisuudessaan olikin sitten 1 255 miljoonaa tappiollinen. Kun keskustellaan ruokaketjun oikeudenmukaisuudesta, on syytä ottaa kiinteistösijoittajatkin mukaan keskusteluun, vaikka toki kauppakeskuksissa myydään muutakin kuin ruokaa.

Kauppakeskusten liiketilojen vuokrien täytyy olla korkeat, kun bisneksessä menee hyvin. Kauppakeskusbisneksen voittoprosentit ovat satumaisia varmaan myös SOK:n, Lidlin ja Keskon näkökulmasta. Markkinaosuuskilpailun vuoksi ruokakauppatoimijat eivät kuitenkaan voi jäädä pois kauppakeskuksista.  Taitaakin olla niin, että häntä heiluttaa koiraa, päätti päätoimittaja Jouko Tikkanen Hyvää Pataa -lehden pääkirjoituksen.