Käsityöoluista haetaan makuja

Pienpanimo-oluita ei kanneta mäyräkoirina kotiin kalsarikänniä varten, vaan niitä haistellaan ja maistellaan kaveriporukoissa baareissa tai käytetään kotona ruokajuomana. Maku Brewing -panimo on yksi 90:stä käsityöoluiden valmistajista. Artikkeli on julkaistu Hyvää Pataa -lehdessä nro 1/2018.

Maku Brewing on valmistanut olutta Tuusulan Ristikallion teollisuusalueella vuodesta 2014 lähtien. Yrityksen virallinen nimi on Jussi Olut Oy toimitusjohtaja Jussi Tammisen mukaan. Toimarin sijaan Jussi käyttää tittelinään makujohtajaa. Idea panimosta lähti itämään duplinilaisessa pubissa.

– Tein uraa it-alalla Irlannissa. Siellä oltiin olutkulttuurissa pitkällä Suomeen verrattuna. Sain ahaa-elämyksen, kun ymmärsin, miten monipuolinen juoma olut on.

Jussi tapasi Irlannissa Juhani Revon. Hän oli myös it-alalla ja harrasti oluiden valmistusta kotona.

– Hänen kanssaan vitsailtiin, kuinka hauskaa olisi perustaa pienpanimo. Huulenheitto jäi kytemään, ja otin 9 kuukautta sapattivapaata kiertääkseni olutharrastuksen parissa maailmaa.

Jussi tutkaili Ruotsia ja Tanskaa. Hän matkusti bussilla kuukauden ajan USA:n länsirannikkoa San Diegosta Kanadaan. Tutustumismatka vei myös Japaniin.

– Kaikkialla oli olutta ammatikseen tekeviä ihmisiä, joilla oli samanlainen palo taustalla. Hittolainen, tässä olisi jujua, innostuu Jussi muistellessaan.

Luonnollisista raaka-aineista

Jussi ryhtyi keräämään ihmisiä ympärilleen soittaen myös Juhani Revolle, joka lupasi tulla messiin ja on nyt Maku-reseptien takana. Panimon IPA:t, APA:t ja ALE:t ovatkin pokanneet palkintoja monissa makuraadeissa ja äänestetty yleisön suosikiksi.

– Valmistuksessa käytetään vain luonnollisia raaka-aineita: kotimaista ohraa, humalaa, hiivaa ja vettä.  Olut kypsyy tankeissa 7 viikkoa, jona aikana hiiva syö sokerin ja se muuttuu alkoholiksi ja hiilidioksidiksi.

Makustelusetti koostuu neljästä eri laatua olevasta oluttölkistä.

Maku Brewing -panimo käyttää Tuusulan tekopohjavettä, joka on laadultaan luonnollisen pohjaveden kaltaista, alkuperältään Päijänteen Asikkalanselältä. Hyvä vesi vaikutti panimon sijaintipäätökseen. Hallissa on nyt 3000 litran keittolaitteisto ja kuusi kuuden kuution ja neljä kahden kuution kypsytystankkia.

– Laitteistoon on uponnut rahaa puoli miljoonaa euroa, toteaa Jussi. Laajennusinvestointeja varten yritys järjesti vuosi sitten osakeannin, jossa omistajiksi tuli runsaasti yksityisiä henkilöitä.

Panimo valmisti viime vuonna jo runsaat 200 000 litraa olutta. Vakituisesti valmistuksessa on kuutta laatua, ja lisäksi panimolta valmistuu kausioluita ravintoloihin.

– Olemme vuosittain tuplanneet valmistusmäärän. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 800 000 euroa ja tänä vuonna mennään yli miljoonan, ennustaa Jussi.

Suoramyyntiin lupa

Lisäpotkua pienpanimoille antaa alkoholilain uudistus. Se sallii enintään 5,5-prosenttisten oluiden myynnin kaupoista ja mahdollisuuden saada käsityöläisoluen myyntiluvan suoraan valmistuspaikalta. Aluehallintovirasto on jo myöntänyt Maku Brewing -panimolle myyntiluvan.

– Olemme teollisuusalueella, joten suoramyynti ei tule olemaan kovin suurta; tavoitteena on, että 15 prosenttia liikevaihdosta tulisi suoramyynnistä, toteaa Jussi.

Alkoholiprosentin nosto voi merkitä pienpanimoille enemmän, sillä oluen maun ja alkoholipitoisuuden välillä ei tarvitse tehdä niin paljoa kompromisseja.

– Repertuaarimme kauppoihin toimitettavissa oluissa uudistuu kevään mittaan. Vahvimmat ravintoloihin ja Alkoon toimitamme oluet ovat 8,5-prosenttisia.

– Olut on tehty nautittavaksi. Maukkaat käsityöoluet on helppoja juoda ja suuhun sopivia. Niitä ostetaan pieniä määriä verrattuna suurpanimoiden oluisiin.

Pulloista tölkkeihin

Maku Brewing panostaa aromikkaisiin tuoksuihin humaloilla, jotka tulevat eri puolilta maailmaa, kun kotimaasta ei vielä kasvateta humalaa. Tölkkeihin ja etiketteihin on piirretty tunnelmakuvia. Panimo jakaa myös vinkkejä oluiden ja ruokien yhteensopivuudesta.

– Teemme yrityksille ja kuluttaja-asiakkaille lahjapakkauksia, jotka ovat vaihtoehto lahjaviineille.

Maku Brewing alkoi pakata ensimmäisenä mikropanimona olutta tölkkeihin pullojen sijaan.

– Nyt on uutta tekniikkaa tullut saataville. Alumiinitölkkien hiilijalanjälki on pieni ja alumiini kiertää uuskäyttöön hyvin, sanoo Jussi.

Pienpanimot saavat veroetua suurpanimoihin verrattuna. Jussi Tamminen laskee, että he maksavat 0,33 litran tölkissä alkoholiveroa 25 senttiä, kun isot merkit maksavat tuplaten.

Veroetu ei kuitenkaan riitä tasaamaan hintoja, sillä mittakaava suurpanimoilla on aivan toinen: 410 miljoonan litran tuotannosta 90 pienpanimolla on 4–5 prosentin markkinaosuus  ja loppuja hallitsee muutama suuryritys. Käsityöoluet maksavat kaupoissa noin 3 euroa tölkiltä, kun suurpanimoiden oluita saa puolta halvemmalla. Niitä sitten talutetaankin mäyräkoirina kotiin.

New Zealand lager-oluet maustetaan Uudesta Seelannista tuotavalla humalalla. Tölkin kuvituksena on sikäläistä elämänmenoa.