Goodion menestys ei tullut helpolla

Suomalainen suklaamerkki Goodio niittää mainetta maailmalla. Yrityksen arvot ovat voiton maksimoimisen sijaan ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvoinnissa. Artikkeli on julkaistu Hyvää Pataa -lehden numerossa 3/2018.

Jukka Peltola kertoo, että tarralapuilla on hyvä keino hahmottaa isoa kuvaa, jossa on yrityksen visio, missio, arvot sekä strategiat ja toimenpiteet.

Goodio sai alkunsa Jukka Peltolan pahoinvoinnista. Roviolla ja myöhemmin toisessakin pelifirmassa työskennellyt Peltola totesi, ettei hän voinut hyvin.

– Lähdin ravinnon kautta optimoimaan omaa hyvinvointia, energiatasoa ja keskittymistä. Kun muutin ruokavalion terveelliseksi, en ollut kertaakaan kipeä seuraavaan 3–4 vuoteen, muistelee Jukka Peltola.

Peltola sanoo, että useimmat ihmiset elävät tulehdustila päällä, eivätkä he edes tiedä, mitä on olla oikeasti terve.

– Suomi on tilastojen mukaan maailman onnellisin kansa, mutta silti suuri osa syö mielialalääkkeitä.

Jukka Peltola sanoo heränneensä yhdellä kauppareissulla ruokatarjonnan epäterveellisyyteen.

– Havaitsin, että en luota pätkääkään elintarvikejätteihin. Sen sijaan, että olisin odottanut asioiden muuttuvan, päätin ruveta itse tekemään muutosta.

Luovuttaminen oli lähellä

– Perustin yrityksen 2012 ja ensimmäiset vuodet olivat oppikoulua ja rämpimistä. Siihen sisältyi hienoja hetkiä ja uskoin siihen mitä tein, mutta ympäriltä puuttui kuitenkin resursseja ja oikeita ihmisiä.

Jukka Peltola toteaa työskennelleensä useita vuosia palkatta ja olleensa jo luovuttamassa, kun hän otti vielä yhden puhelun, joka muutti kaiken.

– Sain vierelleni Sampsa Siekkisen ja Jonni Sinkkosen, jotka toivat tarvittavaa yrityskokemusta ja resursseja.

Nyt Helsinki Heaven Oy:n tuotebrändi Goodio toimii Hämeentien varrella Elannon entisen leipätehtaan saneeratuissa tiloissa. Yrityksen palkkalistoilla on noin 30 henkilöä. Uudenmaan liitto valitsi Goodion vuoden 2017 uusmaalaiseksi startup-yritykseksi. Päivittäin yritys tuottaa nyt käsityönä 500 kiloa erilaisia suklaita.

– Meillä on erittäin loistavia tyyppejä. He eivät ole isomman palkan perässä, vaan ovat kiinnostuneita merkityksellisestä tekemisestä ja paremmasta liiketoiminnasta. He tuovat osaamista ja henkistä pääomaa toiminnan kasvattamiseen. Meillä on hyvä tekemisen kehä luoda parempaa maailmaa, hehkuttaa Peltola.

Sami Nupponen vastaa suklaatehtaan tuotannosta. – Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää, sanoo Nupponen.

Kaakaossa mieletön potentiaali

Yritys paneutui tekemään parempaa suklaata, sillä siinä epäkohdat olivat räikeimmillään, vaikka kaikki rakastavat suklaata.

– Suklaa perustuu pääosin riistoon. Maailman suurimmassa kaakaon tuottajamaassa Norsuluurannikossa kaakaon viljelijä saa 50 senttiä päivältä, kun köyhyysraja on 1,90 dollaria. Sademetsiä on siellä hakattu viljelmien tieltä 80 % alas 1960-luvun jälkeen. Isot toimijat eivät välitetä kaakaon ympäristövaikutuksista, ei terveysnäkökohdista eikä eettisyydestä.

Peltola kertoo tutkineensa kaakaota ja havainneensa sen mielettömän hyväksi raaka-aineeksi ravinneominaisuuksiltaan.

– Lähdimme tekemään raakasuklaalla positiivista muutosta ympäristöön, yksilöön ja yhteiskuntaan. Oli herkullinen lähtökohta tehdä muutosta suklaalla ilon kautta.

Tie auki maailmalle

Goodion suklaat ovat saaneet erinomaisen vastaanoton niin Suomessa kuin maailmalla ja viennin osuus on jo puolet. Myyntiä on jo 14 maassa. Liikevaihto nousee tänä vuonna 2–3 miljoonaa euroon ja näkymänä on tuplata liikevaihto vuosittain.

Peltolan porukka ei tyydy parantamaan maailmaa vain suklaan avulla, vaan myös muut tuotteet ovat pohdiskelussa. Helsingin Katajanokalle avattiin viime elokuussa Goodion oma kahvila, joka sekin toimii yrityksen menestysreseptillä: puhtaita raaka-aineita, läpinäkyvää toimintaa ja hyvää tekeviä herkkuja.

– Jäätelöä olemme testailleet. Jatkossa tulee muitakin tuotteita, palveluita ja toimintamalleja, jotka tukevat meidän positiivista missiota, lupaa Jukka Peltola.

Uutuussuklaana yritys toi huhtikuussa markkinoille vaalean kaurasuklaan tuoteperheen, ChocOatin.

– Se on maidoton ja siinä on gluteenitonta luomukaaraa lähes neljännes. Sokeria on yli puolet vähemmän verrattuna perinteisiin maitosuklaisiin ja sokeri on kookospalmusokeria.

– Tavoitteemme on uudistaa elintarvikealaa omalla esimerkillä. En halunnut, että kiikkutuolissa ollessani olen yhä vain pelintekijä, vaan olen aktiivisesti pyrkinyt tekemään jotain konkreettista isomman hyvän puolesta, toteaa Jukka Peltola.