Antti opetteli myyjäksi: ”Oman kehuminen ’iletti’ alkuun”

Kun etsii aitoa lähituottajaa, valinta osuu Niskasen Anttiin, isäntään Pesolan Pihvilihan takana. Sen huomasi Keskokin ja palkitsi Antin Vuoden 2016 lähituottajana. Artikkeli on julkaistu Hyvää Pataa -lehdessä nro 3/2018.

Antti Niskanen on keväisissä Pesolan tilan maisemissa. Laidunkauden avajaiset Antti järjesti toukokuun 27. päivänä.

Antti Niskasen Pesolan tila on Iisalmen Runnilla idyllisessä maalaismaisemassa ja Haapajärven rannalla. Antti joutui 12-vuotiaana ottamaan vastuuta maatilan töistä, kun hänen isänsä kuoli.  Vuonna 1989 ollessaan 18-vuotias Antti sai haltuunsa 11 peltohehtaarin maatilan, mukana tuli sata kanaa, muutama lammas ja mullikka.

Tänä päivänä peltoa on vuokramaineen 150 hehtaaria ja pihattonavetoissa on 105 emolehmää, kesällä eläinmäärä nousee enimmillään 330.

– Emolehmät vasikoineen ovat kesällä ulkona terapia-alueilla. Ne ruokitaan laitumelle paaleilla. Säilörehu tulee omilta, luomuviljellyssä olevilta pelloilta, viljat ostetaan ja mäski tulee Olvilta, kertoo Antti leveällä Savon kielellä, joka lukijoiden vuoksi on hyvä suomentaa.

Charolais-rotuinen pihvikarja elää tyytyväisenä Pesolan tilan pihatossa.

Myyntihommiin arastellen

Pesolan tilalle tuli ensimmäiset Charolais-emolehmät vuonna 2004.

– Tein 5–6 laajennusta navettaan, mutta en sen rikkaammaksi tullut, tuli vaan velkaa ja työtä. Teurastamot eivät maksaneet laadusta lisähintaa eivätkä maksa nytkään. Hyvä pihviliha hukkui kaupan hyllyihin, jotka ovat halpaa tavaraa täynnä.

Antin mielessä alkoi kyteä suoramyynti omalla nimellä ja hän rohkaistui aloittamaan sen vuoden 2013 lopulla.

– Tavan viljelijää ei ole myyntimieheksi tehty. Vaati paljon antaa kasvot työlle ja toiminnalle. Kun laitoin auton takalasiin tarran, iletti ajaa kaupungilla, toteaa Antti.

Savolainen ”ilettää” on ”iljettää” sanan murteellinen väännös, mutta sillä ei ole mitään tekemistä ”inhon” kanssa, vaan ”ilettää” tarkoittaa ”kehtaamista”, joka ei puolestaan tarkoita ”viitsimistä”, vaan sen merkitys on lähellä suomen kielen ”ujostuttaa” sanaa. Vastuu on siis kuulijalla.

– Isoin työ oli kääntää päänuppi sellaiseen ojennukseen, että ilkiää ruveta näytille, kun aiemmin on voinut kätkeytyä teurastamon taakse, vahvistaa Antti tuntemuksiaan.

– Onneksi en tiennyt lähtiessä, miten paljon suoramyynti vaatii työtä ja mihin kaikkeen joutuu – positiivisessa mielessä. Paljon on tehty ja paljon on vielä tekemättä. Ei kuitenkaan ole kaduttanut, myöntelee Antti ja sanoo markkinatouhussa mielen pysyvän virkeänä, kun ei typerry omiin nurkkiin.

Antti on lähdössä myyntireissulle. Nyt hän uskaltaa jo reilusti julistaa, kenen auto on liikenteessä, kun alkuun häntä ”iletti” laittaa pientä tarraa takaikkunaan.

Charolaista pihvikarjaa

Antti Niskanen kasvattaa karjaa ja myy lihat, mutta välityöt hän on ulkoistanut. Savo-Karjalan liha hoitaa teurastuksen ja Lihaniekka valmistaa makkarat ja hampurilaispihvit sekä Pekan Palvi säilykkeet ja palvauksen.

– Tekohommiin en puutu, mutta kehitystyöhön kyllä, painottaa Antti.

Eläimen rotu määräytyy siitossonnin mukaan. Pesolan pihvikarjassa on Charolaisten lisäksi muutama Angus- ja Simmental-emolehmä.

– En myy härkää, vaan pihvihiehoa ja pihvisonnia. Sukupuolta en itse vaihda, vakuuttaa Antti ja harmittelee sitä, kun vanhoja lypsylehmiä myydään härkinä.

Pesolan Pihvilihaa on saatavilla Iisalmen ja Kuopion kauppojen lisäksi joistakin pääkaupunkiseudun K-kaupoista ja ravintoloista. Antti arvelee vähittäishinnan olevan vajaan kolmanneksen kalliimpaa kuin isojen lihatalojen tuotteiden.

– Isot tekevät volyymilla, me täällä käsityönä. Leikkuu ja muut palvelut maksavat emmekä hinnalla pysty kilpailemaan. Halvalla ei hyvää saa ja me myydään laatua.

– Markkinatyöhön ei aika kunnolla riitä ja puhettahan maailmaan mahtuu. Minun on löydettävä ne paikat, jotka ymmärtävät tarjota asiakkailleen parempaan, sanoo Antti.

Maukasta ja mureaa

Antti Niskanen sanoo, että on ollut vaikea oppia kehumaan omaa tuotetta ja näkemään sen erilaisuutta, kun sitä on ikänsä itse syönyt. Maku on Antille ollut itsestään selvyys.

– Kun kuluttajat ovat kehuneet meidän pihvilihaa maukkaaksi ja mureaksi, on siihen pitänyt itsekin alkaa uskoa.

Pääosaltaan Pesolan Pihvilihan tuotteet pakastetaan, sillä se antaa joustavuutta myyntiin. Tuoreena myynti edellyttää asiakkaiden olevan valmiina, kun yhdestä sonnista tulee 350 kiloa paketoitua lihaa. Tila työllistää kaksi ympärivuotista työntekijää.

– Teemme paistien ja fileiden raakakypsytyksen tilalla. Kun liha pakastetaan tuoreena, aromit säilyvät eikä pakastus huononna lihan laatua.

Anttia harmittaa Postin termokuljetusten loppuminen.

– Itse on jaettava lihat jälleenmyyjille. Yksi kumppani ajaa kylmäkuljetuksia Oulun ja Helsingin välillä.

Antti Niskanen hakee Pesolan Pihvilihalle vain maltillista kasvua.
– Muutoin eivät lihat ja pää pysy mukana.